Sunnuntain lastenvaatekutsut

Päätin järjestää ystävilleni lastenvaatekutsut, jossa he saivat kahvin juonnin lomassa kurkkia mun verkkokaupan valikoimaa ihan livenä. Verkkokaupan ongelma on, että vaatteet jäävät "kaukaisiksi" kun niitä ei pääse hypistelemään ja usein kuvat vääristävät myös värejä. Nämä luomupuuvillaiset vaatteet ovat vielä niin ihanan pehmeitä, että vain koskettamalla niistä saa parhaan kuvan.

Geggamojan raitaa tässä rekissä

Meillä oli oikein hauska sunnuntai-iltapäivä täällä meillä kotona ja taidan tehdä tästä puolivuosittain toistuvat tapahtuman. Ehkä seuraavalla kerralla uskallan laajentaa kutsua ja mukaan voisi ilmoittautua muitakin halukkaita. Vuoden alussahan saan uudeksi merkiksi mm. Mini Rodinia. Nyt kaupasta löytyy Aarrekid, Geggamoja, Maxomorra, Frugia, Fred's World ja Serendipigy -merkkejä.

Mulla oli ollut mielessä pitkään kokeilla tällaista banaani-saksanpähkinäkakkua (ohje täällä) ja leivoinkin sellaisen kahvin kanssa. Tätä reseptiä voi suositella, tuli tosi hyvää! Kandee tehdä se juuri tuollaiseen pitkulaiseen leipävuokaan niin se ei ole niin kuivakakkumainen :)

Kun avaan ovet muillekin halukkaille lähiseudulla asuville (asumme Helsingistä noin 30 km päässä) niin laitan tänne vuoden alussa siitä tietoa lisää.

33 + 2

Tänään neuvolassa kuunneltiin taas ihanat sydänäänet ja otettiin muut tärkeät mitat. Ilokseni huomasin, että painoa on nyt kokonaisuudessaan tullut (vain) 10kg, eli vähemmän kuin edellisessä raskaudessa tässä vaiheessa. Vaikka olen herkutellut ihan kiitettävästi, on perusruokavalio ollut ilmeisesti järkevämpi kuin vielä kolme vuotta sitten. Aamupuuro raejuuston ja sokerittoman mehukeiton kanssa on jäänne vuoden takaisesta fitfarm -kuurista. Samoin rahkavälipalat - eli vähän sokeria ja rasvaa, mutta paljon proteiinia. Näin raskaana ei tietysti voi jättää hiilareita pois, mutta joitain hyviä vinkkejä tuolta kuurilta ruokavaliooni jäi.

Vauva tuntuu neuvolantädin mukaan mahassa sellaiselta normikokoiselta, ei ainakaan kovin suurelta. Pieni peppu tuntuu vasemmassa yläreunassa ja pää on jo hyvin alhaalla. Huomaa kyllä, että vauvalla on jo vähän ahtaat tunnelmat kun varsinkin yöaikaan alkaa aivan vimmattu fudaaminen. Ihanaahan se vaan on, vaikka haittaa jo vähän yöunia...

Neuvolan jälkeen oli pakko käydä ostamassa muutamat ihan pienet vaatteet, vaikka kovasti jännitänkin meneekö kaikki hyvin loppuun asti. Jokatapauksessa, kaupungissamme on hieman huonosti lastenvaatekauppoja (to say the least!) mutta Lindexissä olikin suuri valikoima juuri näitä söpöjä 50cm vaatteita. Tällaiset lähti mukaan:

Ihan vois nukelle pukea, söpöö.

Ihania yksityiskohtia mm. nämä polvien paikat...

... ja tämä rintatasku :)

Temppuradalla

Viikon kohokohta on tietysti perjantai. Silloin on mun ja pojan oma päivä. Siihen kuuluu aamulla temppurata, joka on mielettömän hauska harrastus pikkumiehelle (ja minulle!). Välillä pitää päästellä oikeen riemunkiljahduksia (poika)! Tätä harrastusta jatketaan ehdottomasti keväällä, vauva pääsee silloin vaikka kantoliinassa mukaan. Tai vaunuissa, mäkin haluaisin päästä trampoliinille!

Temppuilun jälkeen on jo kova  nälkä ja rutiiniksi on muodostunut, että poikkeamme lounaalle hampurilaispaikkaan. Tänään poikkesimme myös Joonatanin mummille, jonne poika halusikin jäädä hoitoon "Äiti, mä HALUUN jäädä mummille hoitoon!!!". No sehän sopi ja sainkin hoideltua vähän asioita sillä aikaa. Kaiken tämän jälkeen maistui päiväunet - joita meillä nukutaan noin pari kertaa kuukaudessa. Joten tänään on ollut tälle mutsille aika leppoisa päivä. Välillä näinkin, on hermot olleet aika riekaleina viime aikoina. Mutta ei siitä tänään enempää, koska tänään on kiva päivä!

Lepakkoriipunta on kuulemma "tooosi helppo".

Tässä hypyssä on jotain tanssillista.

Hyppy korkealta

Höpsöttelyä

Poika näytti eilen hoitopäivän jälkeen niin suloiselta eteisessä, että houkuttelin häntä poseeraamaan kameralle. Alku näytti lupaavalta, mutta sitten alkoi noin 50 kuvan höpsöttelysarja, josta tässä joitain poimintoja. Jokaisen ilmeen jälkeen katsottiin kuva ja nauraa räkätettiin :D. Muistakaa ottaa välillä hassuttelukuvia, kaiken ei tarvitse olla aina niin söpöä!

Big Mama, 7 viikkoa jäljellä

Tämän maman takista menee enää kaksi ylintä nappia kiinni, nipin napin. Liikkuminen hidastuu, kengännauhat on säädetty tarpeeksi löysiksi ettei niitä tarvitse nyprätä auki ja kiinni ja suurimman osan ajasta lampsin leopardi-kumppareissani. Ikeasta hommasin pitkän kenkälusikan. Huvittavaa ja niin ihanaa! Heräsin vasta siihen totuuteen että äitiystakki olisi ollut kuitenkin hyvä hankkia. Viitsiikö sitä enää hankkia, 7 viikkoa jäljellä, realistisesti pikkuinen voi syntyä jo 5-6 viikon kuluttua kun esikoinenkin tuli viikkoa etukäteen.

H&M:stä täydensin tänään kuitenkin mama-vaatteita ihan siitä syystä että en jaksaisi käyttää mitään muuta kuin leggingsejä/paksuja sukkiksia ja trikoohameita (ja niitä kumppareita). Tähän päälläni olevaan malliin tykästyin ja niitä minulla on kahden värisenä. Muita vaatteita en paljon enää tarvitsekaan. Farkut, vaikka kuinka mama-mallia, ei kiitos. Liian raskas materiaali.

Alla muhkea masu viikolla 33 ja ne lempparikumpparit.

Tänään iloitsen... lähimetsästä!

Mulla on aina ollut kaksijakoinen mieli siitä viihdynkö paremmin maalla vai kaupungissa. Asuin opiskeluaikoina Lontoossa lähes neljä vuotta ja sitten Helsingissä useita vuosia ja nyt viimeiseksi vielä Tukholmassa, keskustassa sielläkin. Aivan upeaa ja ihanaa, nautin siitä että sunnuntainakin pääsee ihmisvilinään, kahviloihin, puistoihin. Mutta. Katsokaa nyt tätä onnellista rekkamiestä lähimetsässä kivenheiton päässä uudesta kodistamme.

Vaikkei nyt ihan maalla ollakaan, niin isot metsät ja pellot alkavat takapihalta. Juuri nyt iloitsen siitä että olemme päätyneet juuri tänne asumaan! Kaupunkilomista haaveilen kyllä jatkuvasti, sellaisista minne matkaamme miehen kanssa kaksin, ihan kuin "ennen vanhaan" millä tietysti viitataan aikaan ennen lapsia :).

Tänään iloitsen... isosta eteisestä!

Iso eteinen - meidän edellisistä kodeista puuttunut luxus

Pukeutumisrata

Uutta kotia etsiessämme olin listannut suuren eteisen yhdeksi tärkeäksi kriteeriksi, ja sellaisen myös sain, jee! Kodinhoitohuone oli toinen, how middle aged... Näin syksyn tullen ja vaatekerrosten lisääntyessä en voi kuin iloita tästä arjen pienestä (isosta!) luksuksesta. Aamulähdöt sujuvat tosi nopeasti, ja ennen kaikkea ilman turhia hikipisaroita ja hermojen menetyksiä kun kolmevuotiaan vaatteet kerää valmiiksi järjestykseen lattialle. Sitten vaan kehuu ja avustaa pikkumiestä, joka osaa jo hienosti itse pukea. Välillä tarvitaan motivaatioksi pukeutumiskilpailuja tai palkintoja kuten zylitol-pastilleja. Tomii meillä, useimmiten!

Valmis päiväkotiin!

Irma pääsi saattamaan 

Poikettiin vielä jalkapallokentän reunaan

Kunhan päästään talveen ja kun se toinen pikkumieskin tuolta masusta maailmaan putkahtaa niin uskon tämän ilon vielä tuplaantuvan.

Näin meillä :D