torstai 7. helmikuuta 2013

Väsymystä ja energiapiikki

Yöllä kuudelta, tai siis aamua kai se klo 6 on,  heräsi vauva, joka oli yöllä jo 2 kertaa heräillyt aikaisemminkin. Hampaita, uskoisin, kun muuten on parhaimmillaan vedellyt 9 tuntiakin putkeen. Herätti tietysti myös Joonatanin. Mietin, että miten ihmeessä tästä päivästä selvitään kun väsytti aivan järjettömästi. Ihana mies otti pojat alakertaan ja jatkoin hämärän rajamailla vielä hetken. Kiitos ihana mies! 

Päivällä sain sitten jostain ihmeestä hirvittävän energiapiikin ja mietin voisiko pitenevä päivä jo vaikuttaa näin? Aloitettiin mm pieni remppa leikkihuoneessa repimällä yhdeltä seinältä tapettia. Kyllä mies ilostui kotiin tullessaan ;) Se projekti pitäisi tässä saattaa loppuunkin enkä vielä edes tiedä mitä tilalle tulee... Iltapäivällä ulkoiltiin ja sitten päätin vielä pyöräyttää itse sämpylät kun hampurilaisia oli iltaruoaksi suunniteltu.  

Huh ja huh. Nyt väsyttää taas sairaasti ja pahoin pelkään että ensi yöstä tulee aivan yhtä rikkonainen kuin edellisestäkin. Tuli ihan mieleen, että tämäkö on luonnon keino viestittää meille että "älkää nyt enää kolmannesta haaveilko". Tuli sellanen ajatus puolihuolimattomasti ilmoille sunnuntaina heitettyä, hyvin nukutun yön ja mahtavan päivän päätteeksi. Joo, ei, kyllä se todellakin oli tässä :D


2 kommenttia:

  1. Kaikki on niin suhteellista. :) Kaksi yöherätystä on meillä ihan jes jes! ja erittäin kohtuullista. 9h unta putkeen vauvaikäisellä on ihan ennenkuulumatonta. Molemmat lapset ovat olleet samanlaisia nukkujia ja sillä mennään. Tällä toisella kertaa kaikki on kyllä mun mielestä tuntunut helpommalta, paitsi toki alkukuukausien itkut aina yhtä raskailta.

    Mä välillä myös huomaan ajattelevani, et mitä jos joskus oiskin kolmas lapsi... Mut kyllä tämä 2 tuntuu tässä vaiheessa oikein sopivalta määrältä! Kaikki raskausajan pahoinvoinnit, vauva-ajan hankaluudet ym. ei tunnukaan enää hetken päästä muka niin pahoilta jutuilta. Toisaalta hyvä niin, jotta maailmaan saadaan lisää lapsia. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa, kyllä, kaikki on suhteellista ja tiedän olevani ERITTÄIN onnekas meidän lasten nukkumisen suhteen. Osittain mun väsymys on ihan itse aiheutettua, eli kun lapset normaalisti nukkuu hyvin, sitä antaa itselleen luvan valvoa myöhään, liian myöhään, kun mahikset olis olla aamulla oikeasti virkeä. Vähän meillä on öitä haitannut se, että esikoinen, joka ennen nukkui sikeästi yön putkeen on vauvan tulon jälkeen ruvennut heräilemään yöllä ja halunnut tulla viereen tai sitten toisen meistä on siirryttävä yöllä hänen viereensä nukkumaan.

      Mutta kyllä toisella kertaa tää kaikki on munkin mielestä tuntunut helpommalta. Kun tulee huonoja hetkiä niin tietää että ne on vaan kausia ja kohta taas helpottaa. Mulla oli raskausaikana paljon hankaluuksia, verenvuotoja ym tosi stressaavaa. Vannoin etten enää sellaiseen vuoristorataan lähde. Kunnes se sitten unohtuu :) kuten sanoit, hyvä niin!

      Poista